You are currently viewing Nukketeatterisoolo, jossa nukkeja ja nuketusta? – ”Kulttuuri-identiteetti, mikä mahtava sotku”, intoilee Merja Pöyhönen
Kreetan prinsessa Ariadne ei voi lähteä vaikka haluaisi. Perjantaina hänellä on ensi-ilta. Kuva: Jesper Dolgov

Nukketeatterisoolo, jossa nukkeja ja nuketusta? – ”Kulttuuri-identiteetti, mikä mahtava sotku”, intoilee Merja Pöyhönen

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista

Daily Minotaur 13.3.2023

”Vihaan kaikkea täällä. Lähden niin pian kuin pystyn… nyt.”

Kreetan prinsessa Ariadnelle on iskenyt itsenäistymisen puuska. Mutta ei hän nyt voi lähteä.

Hänellä on perjantaina ensi-ilta.

Hän on yksi nukeista nimeään kantavassa Ariadne – A Mess -nukketeatteriesityksessä. Ja nukkeja Merja Pöyhösen sooloesityksessä riittää. Niitä myös nuketetaan. Paljon.

Palkittu nukketeatteritaiteilija Pöyhönen luonnehtii esitystä multi-emotionaalis-surrealistiseksi tragikomediaksi, nuketuksen ja pienten – jopa vatsasta tulevien – äänien taidokkaaksi ylistyslauluksi, joka kutoutuu identiteettisotkujen ja antiikin Ariadne-myytin villalankaiseen ytimeen.

Niin minkä myytin? Kaikkien tunteman antiikin myytin Ariadnesta. Juuri sen myytin, jossa on se lankakerä. Ja se labyrintti. Ja se Minotauros. Ja… Ja…

No, te tiedätte. Myös Pöyhösen esitystä voi luonnehtia labyrintiksi. Villalangan kuljettamaksi labyrintiksi, joka rakentuu juurista, rakkauksista, ja kaikesta mitä suomalainen ja kreikkalainen kulttuuriperimä ovat ahmineet muotoutuakseen sellaisiksi, jollaisina ne tunnemme.

”Kulttuuri-identiteetti, mikä mahtava sotku! Meillä jokaisella on omat sotkumme, ja noita sotkuja on syytäjuhlia”, Pöyhönen intoilee esityksensä viestistä.

Mutta ovatko esityksessä käsitellyt nuoruusmuistot nukketeatteritaiteilijan omia? Vai muka-omia? Pöyhönen hymyilee kryptisesti ja jättää vastaamatta.

Yhdellä esityksen nukeista sen sijaan on asiaa.

”Jyväskylässä minua ei ollut vielä olemassakaan.”

Puhuja on Ariadne. Ei, ei se sama nuori Ariadne-nukke, joka kaipaa pois Kreetalta. Tämä Ariadne on päässyt pois. Hän on nähnyt asioita. Silti hän on nukkejoukkion nuorin. Kuten hän korostaa, Seminaarinmäen nukketeatterifestivaaleilla Jyväskylässä helmikuussa häntä ei ollut vielä olemassakaan.

”Jyväskylässä minua ei ollut vielä olemassakaan”, Merja Pöyhösen nukettama Ariadne painottaa. Taustalla vaitonainen Minotauros. Kuva: Jesper Dolgov

Ariadne  A Mess kohtasi yleisön sielläkin. Ennen ensi-iltaa. Kas kun Pöyhönen on työstänyt sooloteostaan work in progress -metodilla, kokeillen prosessin eri vaiheita yleisön edessä.

Miten tämän työskentelytavan ovat kokeneet nuket? Erityisen kiinnostavaa olisi kuulla Minotauroksen, puoliksi härän ja puoliksi ihmisen, näkemys. Mutta taruolento on vaitonainen, tuskinpa häneltä irtoaisi kommenttia.

Kokivat nuket prosessin miten kokivat, perjantaina he ja Pöyhönen astuvat seuraavaan vaiheeseen: ensi-iltaan ja esityskauteen Tehdas Teatterissa 17.–31.3.

Ja kun he nousevat näyttämölle, they speak English.

Nousemisista puheen ollen, jotkut asiat eivät muutu. Labyrintin arkkitehti Daedalus tunnetaan myös Ikaroksen isänä. Tässäkin esityksessä Daedalus rakentaa pojalleen siivet ja lähettää hänet matkaan.

Kohti aurinkoa.

Ikaros ja aurinko kohtaavat jälleen.
Kuva: Jesper Dolgov.

Kuuma Ankanpoikanen: Ariadne – A Mess ensi-illassa Tehdas Teatterissa pe 17.3. klo 19. Esityksiä Tehtaalla 31.3.2023 saakka.