Myös kuntien on otettava vastuuta taiteen freelancereiden tukemisessa korona-ahdingon yli

Myös kuntien on otettava vastuuta taiteen freelancereiden tukemisessa korona-ahdingon yli

  • Artikkelin kategoria:Ajankohtaista

Taidealojen ammattiliitot ovat viime viikkoina julkaisseet kannanottoja valtion koronatukipakettien riittämättömyydestä, esimerkiksi paljon julkisuutta saanut musiikkialan etujärjestö LiveFin Vuosi hiljaisuutta -kampanja peräänkuulutti rahallisen tuen lisäksi pitemmän tähtäimen suunnitelmia. Esittävän taiteen koronarajoitukset ovat olleet äärimmäisen tiukkoja, tiukempia kuin lähes millään muulla alalla. Cuporen ja Taiteen edistämiskeskuksen huhtikuussa julkaistavan barometrin mukaan taiteilijoista  76 prosenttia arvioi koronan vaikuttaneen työskentelyynsä. Suurin osa vaikutuksista on kielteisiä. Asiasta uutisoi Yle 2.2.2021

Kulttuurialoilla suurin osa tekijöistä on freelancereita, eikä Aura of Puppets ry:n jäsenistö ole tässä mikään poikkeus. Esitys- ja opetuskeikkojen sekä lipputulojen kadottua kulttuurilaitosten valtionosuuksien piirin ulkopuolella toimiville esittävän taiteen ammattilaisille ei ole jäänyt käytännössä mitään tulolähdettä. Teatteri- ja media-alan ammattiliitto TEME:n arvion mukaan heidän jäsenfreelancerinsa menettivät koronavuoden aikana 32 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan kulttuurialoilta on arvioitu kadonneen satoja miljoonia euroja. Usein olosuhteiden pakosta freelancereina työskentelevät taiteilijat eivät aina ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja nämä rakenteelliset ongelmat ovat tulleet pandemia-aikana selkeästi näkyville.

Valtio on ottanut tilanteen vakavasti ja tarttunut osaltaan toimeen. Vuoden 2020 aikana freelancereille on jaettu Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ylimääräisiä avustuksia  n. 17 milj. euroa. Nyt odotetaan eduskunnan päätöstä lisätalousarvioon suunnitellusta 15 milj. euron tukipaketista, joka tulee jakaantumaan tuhansille eri alojen freelance-taiteilijoille esittävän taiteen ollessa vain yksi monista tahoista.

Taiteen vapaan kentän toimijat ja freelancerit pienten ja yksittäisten tukien varassa

Freelancerien tulonmenetyksiä paikkaamaan suunnatut valtion tukipaketit eivät yksin riitä. Myös kuntien tulee kantaa vastuuta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki myönsi taiteelle ja kulttuurille kolmen miljoonan euron ylimääräisen tukipaketin. Päätöksessä näkyy selvästi ymmärrys tilanteesta ja tunnustetaan velvollisuus tarttua toimeen viivyttelemättä. Poikkeuksellinen erityisavustus haluttiin kohdistaa juuri taiteen ja kulttuurin vapaalle kentälle, jotta kaupunki voi jakaa riskiä yhdessä toimijoiden kanssa.

Uusimman Teatteri&Tanssi+Sirkus -lehden pääkirjoituksessa Nina Jääskeläinen ja Minna Tawast allekirjoittavat Helsingin päättäjien viestin: “Korkeakoulutetut freelancenäyttelijät ja -tanssijat, sekä lähes kaikki sirkustaiteilijat ovat ottaneet vastaan koronarajoitusten alalle aiheuttaman iskun kaikkein ankarimpana.”

Esimerkkinä apua saaneista organisaatioista nukketeatteriammattilaisten verkosto Aura of Puppets ry, joka sai valtiolta koronatukea 60 000 euroa. Yhdistyksen hallitus päätti kohdentaa kokonaisuudessaan koronatilanteesta pahiten kärsivien eli freelance-taiteilijoiden työllistämiseen. Suurelta tuntuva kertasumma on pieni apu 66-henkiselle ammattilaisjoukolle, joista suurin osa on jo vuoden kituuttanut ilman tuloja. Pienikin apu on hartaasti odotettu, ja sen merkitys on paljon euromäärää suurempi. Suurempien organisaatioiden ja yritysten kautta tuet ja lisärahoitukset eivät yleensä saavuta yksittäisiä freelancereita.

Kuntien suhtautuminen tukiin vaihtelee

Kuntavaalien lähestyessä on ajankohtaista kiinnittää huomiota kuntien kulttuurimyönteisyyteen, joka tulee maljapuheita selvemmin esille kunnan kulttuurille kohdennetuista määrärahoista. Kuntien budjeteissa kulttuuri edustaa usein muutamaa prosenttia ja usein taiteen vapaan kentän avustukset ovat kertaluonteisia, mikä hankaloittaa yhteisöjen pitkäjänteistä työskentelyä.

Vuoden 2020 aikana kunnilta jäi Ylen (28.2.2021) mukaan miljoonien edestä kulttuurimäärärahoja käyttämättä koronarajoitusten takia. Kuluvana vuonna varoja jäänee käyttämättä niin ikään huomattava summa. Esimerkiksi Jyväskylässä tilanne on tunnistettu ajoissa, ja siihen on Helsingin tapaan reagoitu lisäämällä ylimääräisiä avustuksia. Tämänkaltaisia uutisia soisi kuuluvan useammista kunnista. Cuporen ja Taiken barometriin vastanneista 160 kunnasta kolmannes on tukenut pandemian kurittamia ammattitaiteilijoita. Näistä suurin osa on kaupunkeja, joissa ammattitaiteilijoitakin on eniten.

Pandemiatilanteen pitkittyessä taiteilijoiden työmäärä ei ole vähentynyt, vaan ennemminkin kasvanut, kun vaikeassa tilanteessa luodaan jatkuvasti uusia tulonhankkimisen muotoja. Viime kevään ja syksyn aikana rajoitetut katsomot tiesivät vähemmän lipputuloja ja paljon selvitystyötä turvallisten teatterielämysten varmistamiseksi. Tänä keväänä yleistyneet striimattavat esitykset luotiin konseptina täysin tyhjästä. Niiden ansaintalogiikka eroaa huomattavasti perinteisestä teatteriesityksestä tehden lipputulojen ennakoimisesta hankalaa. Livevedon tai editoidun tallenteen tuottaminen aiheuttaa työryhmälle tai teatterille paljon lisäkuluja, kuten kuvaus-, editointi- ja äänityspalkkiot. Lisäksi tulee huomioida striimausalustan provisiot ja tekijänoikeudelliset rajoitteet.

Kuntien tukea freelancereille tarvitaan nyt

Taiteen freelancerit tarvitsevat koronatukea kipeästi ja nopeasti. Vain näin voidaan taata kunnan kulttuuritoimijoiden selviäminen korona-ajan yli sekä vahvistaa kulttuurin pitovoimaa myös jatkossa. Kulttuurimyönteisyys kunnissa vaikuttaa myös alueen elinvoimaan kriisistä toivuttaessa. Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kulta ry:n hiljattain teettämän kyselyn mukaan 75% kaikista kuntavaaliehdokkaista on sitä mieltä, että kunnan kulttuuri- ja taidetarjonnan lisääminen vahvistaa kunnan taloutta ja työllisyyttä. Kunnan kokoa enemmän ehdokkaiden mielipiteitä jakoi puoluekanta.

Kuntien ylimääräisten koronatukien lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä kulttuuripolitiikkaa. Kesäkuun kunnallisvaaleissa kannattaa valita ehdokas, joka sitoutuu kulttuurin edistämiseen. Kulttuurimyönteisyyden tulisi näkyä tekoina syksyllä, kun kuntien budjetteja sorvataan edustustoissa. Tuolloin vapaan kentän toimijoilta leikkaaminen johtaisi nopeasti eloonjäämistaisteluun ja rapauttaisi kuntien usein vahvasti kolmanteen sektoriin nojaamaa kulttuuritoimintaa peruuttamattomasti. Myös imagohaitat ovat ilmeisiä, mikäli pandemiakriisistä toivuttaessa haetaan säästöjä kulttuuria kurittamalla.

Ilman aidosti kulttuurimyönteisiä tekoja ja kuntien osoittamaa tukea päädytään väistämättä tilanteeseen, jossa taiteen tekijät ovat pakotettuja lopettamaan työnsä tai vaihtamaan alaa. Elinvoimainen kunta ei voi perustella olevansa aito kulttuurikunta tai kaupunki ilman henkistä ja rahallista tukea taiteentekijöilleen.

Aura of Puppets ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti-Juhani Mannisen aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa 11.3.2021, keskustelua ovat jatkaneet Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan johtajan lisäksi vasemmistoliiton edustajat 19.3.2021 ilmestyneessä kirjoituksessaan.